Floorball Club BFC
Raportti 011011

Ihana, lyhyt kiima ja hidas palautuminen

Tänään lauantaina aamulla kello 10 kokoontui BFC:n valmennusjohto turnausta edeltävään palaveriin. Muu joukkue saapui, muutamaa sakotettavaa poikkeusta lukuunottamatta, joukkueen säännöissä sovittuna aikana paikalle. Kauden avausottelu oli alkamassa klo 11:00 ja kaikille selviäisi minkälainen olisi BFC:n kondis. Heti alkuvihellyksestä lähtien kävi selväksi että ainakin ykköskentän kondis oli hyvä ja kiima-aika parhaimmillaan - vai mitä sanotte tuloksesta "kaksi vaihtoa ja aina maali" ?!?!

Avausturnaus lähti siis aikaisempien vuosien tapaan käyntiin. Pelikellossa aika tasan 21 sekuntia ensimmäistä erää maalintekijänä Jokke Sammyn syötöstä - pienoinen Bon Voyage fiilis :-) Ykköskentän seuraavassa vaihdossa Sammy suti lämärin Kondiksen maalia kohti ja sinnehän se lurahti. Puolustajien pistetilin kauden osalta avasi Stobe, joka sai maalista syöttöpisteen. Kolmannessa vaihdossaan ykköskenttä ei sentään enää maalia tehnyt ja tässä kohdin ottelutilanteet tasaantuivat. BFC syötteli ja piti palloa ennen näkemättömällä taidolla ja maltilla - tästä iso ja karvainen peukku koko joukkueelle. Sepolle tuli varmasti lähes uni maalissa. Pari minuuttia ennen erän loppua sai kakkoskentän sentteri Jyrki erinomaisen syötön laitaan. Jyrki hiippaili laidasta kohti Kondiksen maalin etukulmaa, mutta kun maalivahdin piru piti etukulman kiinni niin piti kuulemma keksiä jotakin muuta. Onneksi Robbe oli parkkeerannut takatolpalle, josta oli varmasti kiva napauttaa tyhjiin Jyrkin kerrankin tarjoama lätty. Maalin jälkeen vastustaja nosti karvausta ylemmäs ja pyrki antamaan painetta puolustajillemme. Tässä he hetkittäin onnistuivatkin, mutta suuremmilta virheiltä ja hätäreiltä vältyttiin lähes erän loppuun. 18 sekuntia ennen ensimmäisen erän päätöstä vastustaja pääsi sipaisemaan pakin tekemän maskin takaa omituisen kierteisen maannuoliaisen, jonka kiepsahti takatolpan kautta maaliin. Taas jäi niska katkaisematta ja vastustaja oli tulossa peliin mukaan.

Koko toinen erä oli hyvin samanlainen kuin ensimmäisen erän loppu. Vastustaja karvasi ylhäältä kiinni ja yritti pakottaa puolustajamme virheisiin. Takaiskuilta vältyttiin koko erä, muutamista hazardeista huolimatta - ne Seppo hoiti varmasti. Toista erää oli pelattu runsaat 11 minuuttia kun Lefa ja Halko karkasivat puolittaiseen 2 vs 1 hyökkäykseen. Lefa sai pelattua pallon Antille täyteen vauhtiin keskikaistalle (ja Antti sai pallon haltuunsakin). Vilkaisu takaraivosta kelloon ja päätös aiheuttaa vastustajalle ennemmin jäähy kuin tehdä maali näin kuluttaen aikaa - kävihän kello koko ajan BFC:n hyväksi. Pahaksi onneksi tilanteesta tuomittiin meille rankkari, joka onnistuessaan vesittäisi koko suunnitelman. Onneksi valmennusjohto oli hereillä ja antoi Lajusen yrittää. Yritystä seuranneessa ylivoimassa kulutettiin mukavasti arvokasta aikaa ja vastustajan kondis alkoi laskea. Ja mikä parasta alkuperäinen pelisuunnitelma toimi kuin unelma, Lajusen nostaessa Stoben laukoman riparin vastustaja maalin kattoon jäähyn ollessa jo melkein loppu. YV-prosentti on siis jo tässä vaiheessa kautta kovaa luokkaa eli 50 %.

Kolmannen erän kolmannella minuutilla sattui puolustuksessa harmillinen virhe, jonka seurauksena vastustaja pääsi tekemään aamun toisen maalinsa. Puolustajalle oli sattunut pitkä vaihto alle (näitä tuli toisinaan ja niin ei saisi, minä sanon että ei, ei, ei saisi). Palloa syöteltiin oman maalin edessä pikku neppailuna ja tietysti se vastustaja siinä kohdin sen pallon ryöstää ja nöyryyttää taas kakkoskenttää. 4-2 tilanteessa otteluun tuli taas pientä jännistystä, joka sitten sai vastustajan kannalta anti-kliimaksin kun pistepörssin kärkinimi Sami iski ottelun loppulukemat 5-2 ajassa 39:34. Ykköskentän jalka- ja käsipuoli syöttökone Niko otti tähän arkkunaulaan syöttöpisteen, jättäen näin kolmoskentän sentterin ainoaksi pisteettömäksi sentteriksi. Kiva peli kaiken kaikkiaan. Vastustaja oli kuulemma myös viime kaudella 5. divarissa, eikä kuutosessa kuten joku luuli, Kondiksen kondis ei vaan ollut hyvä.

Päivän toinen ottelu olikin sitten edelliseltä kaudelta tuttua TKB:tä vastaan. Jo lämmittelyssä Vilho huomasi ettei TKB:llä ole kuin yksi vaihtopelaaja - homma oli siis taputeltu. BFC juoksee ja jyrää TKB:n yli niin että ottelun jälkeen TKB:n pojilla tulee aina uloshengityksessä vähän oksua mukaan. Ottelusta ei siis paljoa tarvitse kertoa. Lopputulos oli täysin odotettu 7 - 1. Tosin väärä joukkue voitti!!

TKB pelasi kuin konsanaan Ruma ja meillehän sellainen ei sovi, eikä sopinut tänäänkään. Kahteen ekaan erään ei annettu painetta vastustajan pakeille vaan TKB sai pitää palloa rauhassa. TKB pelasi viisaasti ja tarvittaessa heillä oli koko kentällinen virtuaalivaihdossa 30 - 60 sekuntia, alimman puolustajan pitäessä palloa kaikessa rauhassa oman maalin takana. Vasta kolmanteen erään lähdettiin haastamaan vastustajaa fyysisesti, se tuottikin paikkoja meille muttei siltikään niitä maaleja. Epätoivoinen hyökkäysinto kostautui kentällisen epätasapainona ja vastustaja rokotti armotta virheistä. Tosin onnetarkin oli täysin TKB:n puolella, kaikenmoiset pomput ja kimmokkeet tuntuivat jatkuvasti päätyvän meille epäsuotuisasti.

Turnauksen kahta ottelua kun vertaa, niin allekirjoittaneelle jäi mieleen rauhallisen ja hallitun pallon syöttelyn muuttuminen pallon kuskaamiseksi, huonoiksi pitkiksi syöttöyrityksiksi ja/tai sokkosyötöiksi. Tilanteesta riippuen malttia oli väärissä kohdin liikaa tai liian vähän. Mutta kaiken kaikkiaan mielestäni ihan mukiinmenevä turnaus. Ensimmäinen peli oli todella hieno ja eiköhän me joukkueena pidetä huolta siitä että kauden lopussa tämä toinen peli jää pelkäksi tilastokummajaiseksi.

Kiima jäi siis 45 minuutin pituiseksi ja toista kertaa varten tarvitaan ainakin kahden erän mittainen palautumisaika. Alkaakohan ikä jo painaa?

Turnauksen tähdistöön on valittu

*** Herra "0+0, mä en jaksa, mä oon väsynyt" Lajunen, tehoilla 3 +1 eli olis joskus tosi kiva nähdä Sami pelaamassa pirteänä.
** Joona, puolustuksessa tasapainoisin esitys. Ei pisteitä, mutta vastapainoksi ei suuria virheitäkään ja mikä tärkeintä molemmissa peleissä säilytti pelin avaamisen jalon taidon hyvällä tasolla.
* Robbe, jääräpäinen asenne ja useampaan kertaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Paremmalla viimeistelyllä iso-R olisi saanut ketjukaverinsakin näyttämään paremmilta.