Floorball Club BFC
Raportti 221011

куда поездка? (Suom. minne matka?)

Lauantai 22.10.2011 jäi päivämääräksi FC BFC:n historiassa, johon mahtui suuria tunteita kulisseissa ja kaksi mietityttävää tappiota Kökkelin kentiltä. Heti aamusta se alkoi. Mediaan oli ilmestynyt tieto, että seuran juuret pitkälti kasvattanut joukkue "jäätiköiltä" oli yhtäkkiä uuden omistaja suhteen vietävissä. Mutta minne? Sitä kukaan ei vielä osannut sanoa, ainoa varma asia olikin että salibandy-kentillä homma jatkui totuttuun ja turvalliseen tapaan huolimatta näistä höpötyksistä.

Joukkueemme saapuikin jo hyvissä ajoin (sovitusti) paikalle puolituntia ennen ensimmäistä peliä, jotkut jopa tunnin. Hyvää meininkiä ja yhteishenkeä luotiin seuraamalla mimmi-liigan otteluita viereisellä kentällä valmennus- ja johtoportaan käydessä pelillistä strategiaa läpi kahvilatiloissa. Lataus vaikutti hyvältä ja lisäspirittiä toi samalla "ensi-ilta" TV-kameroiden edessä.

Kello 16:00 homma starttasi. Sen tiesi jo erään luottopakkimme lausahduksesta "Tää on totta nyt hei!" ja totta se olikin. Ensimmäinen koitos ja vastassa yläkerran naapuri Perikato. Ennakossa esiin nostettu vastustajan puolustus oli kuin olikin nyt tiivistetty kuin betoniseinä joukkomme lyödessä päätään tuohon seinään maalinteonyrityksen toimesta. Alku oli kaverilta vahvaa, kun taas tuntui että "Valkoiset" olivat hieman telineissä kun pallo pyöri kenttäpäädyssämme milloin missäkin. Wilho maalissa teki mitä pystyi, mutta vapaista paikoista tällätyille osumille ei hänkään voinnut mitään. Ottelun edetessä homma kuitenkin tasoittui ja punainen lanka alkoikin näkyä mutta ei koskaan, ikävä kyllä, löytynyt. Ykköskenttä taisikin aloittaa maalinteomme jota myös muut seurasivat perässä hyvällä esimerkillä. Parhaimillaan eroa saatiin kurottua aina maalin päähän kunnes jälleen omissa kolisi. Loppua kohden painostus jatkui hyvänä, mutta hukatut maalipaikat niin tasaviisikoin kuin ylivoimallakin hukattiin pahasti. 45 minuutin jälkeen taululla seisoivat lopulta lukemat 7-5 PK:n eduksi. Lopun hyvä jakso antoi kuitenkin uskoa seuraavaan koitokseen jota ennen huilattiin 60 minuuttia.

Tilanne rauhoitettiin tauolla syöden ja leväten, jotkut jatkoivat spekulaatioita milloin mistäkin asiasta, oli sitten jäät tai viheriöt kyseessä. Jottei ajatus olisi karannut kokonaan edellämainituille alustoille, valmennusjohto keräsi joukot viimeisen kerran kokoon ja toisen ottelun prinsiipit lyötiin fläppitaululle. Viesti oli selvä. Puolustus viisikkona kuntoon ja päät pystyssä otteluun. Fiba odottikin jo toisessa päässä ja homma starttasi. Alku mentiinkin sopuisasti ja ensimmäistä maalia saatiin odottaa hyvän tovin. Ikävä kyllä vastustaja sen iski ja taas oltiin takaa-ajajina. Kenttäpeli oli selvästi tasapainottunut ja tilanteita luotiin molempiin päihin. Harmillista vain, että pallo saatiin kaivaa maalistamme jälleen mitä erilaisten tilanteiden jälkeen, joita lopulta oli viisi kappaletta "Valkoisten" yhtä vastaan, josta vastasi ykköskenttämme nopean vastahyökkäyksen jälkeen. Paikkoja toki oli jälleen enempääkin, mutta vihulaisen puolustus tai viimeistään maalivahtipeli vesitti yritykset.

Kaksi ottelua oli näin takana ja harmittavat 2 tappiota niskassa maalieron ollessa pakkasella 12-6. Mitä mieleen jäi, oli viisikko-otteet kauttaaltaan maalinteon tuskan kanssa. Liian halvalla omissa soi ja kun peliväline vielä vietti suuremman osan ajasta päädyssämme, myös väsymys ja pienoinen turhautuminen alkoivat nostaa joukoissamme päätä. Myös yleisömäärä jäi jälleen suppeaksi, eikä kannattajamme Sotkan yksinäinen taistelu katsomossa saanut ansaittua loppua. Pelin jälkeen näki, ettei kukaan ollut tyytyväinen lopputuloksiin ja niinpä seuraaviin treeneihin käännettiin katseet. Mitä pitäisi tehdä paremmin?? Treenejä kun on vedetty kesästä asti kaksi kertaa viikossa. Tällä lauseella ei haluta kritisoida valmennusta vaan päinvastoin. Pelaajat pelaavat kentällä ja vaikuttavat lopputulokseen kuitenkin korostaen, että taktiikaamme on syytä tarkistella jatkossa enemmän.

Lauantain suoritteita ja kabinettiasioita siirryttiin pohtimaan sunnuntaiksi Ilkka Taposen kanssa muutaman huurteisen merkeissä illan Blues-TPS otteluun. Oli ilo huomata myös muun joukkueen esiintulo ja lämmittelyjen aikana keskustelua saatiin aikaiseksi, oli kannattajasuuntaus mikä hyvänsä. Oikeastaan alkuperäinen raportti koottiin myös tuon ottelun aikana haastattelujen kera, kunnes sattui jotain odottamatonta ja yllättävää. Jatkoajalla nimittäin pisteet lähtivät Turkuseen ja raportti oli kadonnut?? Minne? Sitä kukaan ei vieläkään tiedä, fakta on vain se, että areenan aitiossa vieraillut uusi ostajaehdokas Itänaapuristamme oli laittanut merkille gorillojensa kanssa Sami Lajusen läsnäolon pöydässämme antaen omat lausuntonsa lauantaista. Myös tiettävästi toinen pohatta PK-seudulta oli adjutantteineen ajan tasalla tapahtumista ja yhtäkkiä tilanne olikin kuin Maaottelussa. Kumman lokeroon siis tiedot ykköskentämme "ruoskasta" joutuivat?? Entä mihin tarkoitukseen?? BFC:n tietotoimisto oli heti tiistai-aamusta hereillä ja Samilta saatiin seuraava lausunto:

-"Eräs nimeltämainitsematon suurseura pk-seudulta tarjosi vuoden mittaista sopimusta allekirjoittaneelle. Agenttini hoiti asiaa edellämainitun suurseuran kanssa, mutta neuvottelut eivät ilmeisesti johtaneet sopimukseen. Kyse oli rahasta. Tästä suivaantuneena tämä seura oli ilmeisesti eilen palkannut agentin viemään siirtopaperit BFC:n johdolle, jotta olisivat selän takana saaneet siirrettyä allekirjoittaneen tämän suurseuran listoille. Allekirjottanut tahtoo muistuttaa STT:tä että siirtopapereissa ei ollut allekirjoitusta allekirjottaneelta. Tällä hetkellä sopimus on edelleen voimassa siis BFC:n kanssa ja näillä näkymin allekirjoittanut siirtyy aikaisintaan ensikesän siirtoikkunan ollessa auki uusiin haasteisiin, jos siirtyy."

Entä mitkä ovat suhteesi Itään, sammy?? -" Läheiset suhteet, kaksi työkaveria toimii KGB:n agentteina.."

Kiitos haastattelusta Sami Lehtonen! -"Kiitos!"

Loppuun vielä Saturday nights-stars:

1. Joona: Hienoa taistelua loppuun asti, saannut varmuutta rutkasti otteisiin kesän aikana. Hyvä yritys palkittiin maalin muodossa.

2. Nahka-Ile: Kulmissa ei kumarrellut, vastustaja huomasi myös että kentän ulkopuolelta voi yrittää pelaamista. Ilen hyvä tsemppi toi kauden ensimmäisen syöttömerkinnän joka miehen mukaan maistui oluttamme paremmalta.

3. Jokke: Ei ihan kuin Kapten-Jocke mutta lähellä. Raivoisaa maalille ajoa ja taistelua. Siinä sivussa mättäsi barit byyrit mikä oli toivottua tehomieheltämme.