Floorball Club BFC
Raportti 300912

3T eli tulokset, tilastot ja tunnelmat uusiksi - vain sika pysyy

Tuntemukset

Tälläisiä raportteja on ilo kirjoittaa, tuskin muistan aikaa (joka oli muuten lauantai 10.04.2010 klo 14:17 Myllypuron Arena Centerissä kentällä 4) kun FC BFC voitti turnauksen molemmat ottelut. Ei tarvitse enää kirjoittaa oksun maku suussa ja jarrutusjäljet pelihousuissa. Tänään turnauksessa homma toimi kaikilla osa-alueilla jopa hämmästyttävän hyvin. Puolustuspeli oli BFC:n historian parasta, viisikon peli oli tasapainoista ja hyökkäyspeli tuloksellista, tosin ei kovin tehokasta - maalipaikkoihin suhteutettuna. Maalivahtipeli oli totutun varmaa, tosin ei sinne mitään kehäkaakkia hankittukkaan. Valmennus oli Kiviharjun valmennuskaudella parasta tähän asti. Tasokasta, hyvin reagoivaa ja oikea aikaista, lähtien esimerkiksi kokoonpanosta, joissa valmennusjohto peluutti joukkueen tähtipakkia Teemua hieman liikerajoittuneen ikämiespakin Anssin kanssa - ja se toimi todella hyvin. Jopa aina niin kriittinen katsomovalmennus antoi joukkueellemme täysin vitivalkoisen puhtaat paperit turnauksesta. Turnauksen perusteella FC BFC:hän alkaa muistuttaa hyvää viiniä tai viskiä joka ikääntyessään ja karvoittuessa vain paranee - poislukien ne karvat.

Tapahtumat - ensimmäinen peli

Ja sitten varsinaisiin ottelutapahtumiin. Tänä sunnuntai aamuna klo 10:58, FC BFC:n viimeisimmän voiton vuosipäivän aattona kapteeni Laine kokosi joukot käskynjakoon hyvin vartioidun maalimme ympärille. Valmentajan käskyttämänä, "sinä avaat hyvin, sinä syötät ja sinä teet maalin" lähdettiin toteuttamaan hienoa haastetta ja voittamaan molempia otteluita. Pelin alkuminuutit olivat täyttä BFC:n hallintaa, pallo pyöri koko ajan vastustajan päädyssä ja meillä ei ollut hädän päivää. Siksi varmaankin vastustaja teki avausmaalin. Puolikankea vastahyökkäys päättyi huikeaan rannevetoon, joka poikkeuksellisesti upposi Jusan vartioiman maalin takayläkulmaan. Hetken jo katsomossa hiipi hilpeä "perkele, tätäkö tää taas on" -tunnelma puseroon. Toisin kuitenkin kävi, vastustaja otti täysin turhan huitomisjäähyn ja BFC timanginen "Stoben YV" pani haisemaan. Rannari-Ilkka laittaa määrämittaisen maalille ja Mikko käy iskemässä karat perille. Samalla irtoaa iso apina sekä Mikon että koko muun joukkueen selästä (ja lähtee juoksemaan takaisin Korkeasaareen). Tämän osuman jälkeen BFC ei ollutkaan koko turnauksessa enää tappioasemassa. YV-tasoitusmaalista ehtii kulua vain vajaa kaksi minuuttia kun suurella rahalla BFC:hen takaisin hankittu sateentekijä Christ-toffer aloittaa oman osuutensa talkoissa. Hyökkäyspään kulmavaparin jälkitilanteesta Anssi suupaisee pallon maalille ja Tofee on ahnaimpana irtopallossa, ohjaten sen vastustajan maaliin - nice. Sama setä kävi vielä vierailulla Laaksosen Antin maalilla toistamiseen toisen erän alkuminuuteilla. Tällä kertaa tosin ylivoimalla ja teki 3-1 maalin Krisun syötöstä.

Kakkoskentän Hagelberg-Melkkilä-Airinen-Kiviharju-Solkinen hieman hakiessa viisikkona puolustuspelin formuansa, pääsi vastustaja toistamiseen rokottamaan maalin muodossa, tehden pelistä hieman kiinnostavamman katsojille. Tämän kaiken kävi kyseinen kenttä kuitenkin tappamassa ja kuittaamassa kolmisen minuuttia myöhemmin. Maalarimestarina toimi kukapa muukaan kuin Kyrkslätts egen sammetshand Toffe. Syöttöpisteen tähän arkkunaulaan otti BFC:n junioripelaaja Jyri, avaten näin pistetilinsä BFC:n miesten joukkueessa. Loppupeli olikin sitten enemmän tai vähemmän kosmetiikkaa. Lähinnä jännitettiin tekeekö joku joukkueen neljästä Antista maalin vai torjuuko vastustajan Antti meidän Antin kaikki vedot. Yksi meidän Antti taisi olla jopa pelaavassa kokoonpanossa. No, ei tehnyt vaan Krisu kävi nostamassa läheltä ylös meidän Antin laukoman plankkipallon, tehden loppunumeroiksi BFC 5 - THK 2.

Taukoooo

Voitokkaan ottelun jälkeen ja edellisen voitetun ottelun vuosipäivän näin vesittyessä kävi Esport Arenan Hesburger-kerroksessa vilkas ja iloinen puheensorina. Siellä ne pienet BFC:n säbätontut purkivat voittopelin suorituksiaan ja kiistelivät kenen melkein maali ja melkein kynäys oli hienoin ja paras. Samaan aikaan joukkueen valmennusjohto oli suorittamassa mediavelvollisuuksiaan antaen normaalin pateettisen analyysinsä pelistä. Haistatteluhan on normaaliin tapaan katsottavissa Canal* maksukanavalta ja BFC:n naamakirjasta. Majoneesisämpylää nassuun, pienet kokoonpanomuutokset kehiin ja seuraavaan peliin.

Tapahtumat - toinen peli

Mikäli mahdollista niin toiseen peliin lähdettiin vieläkin luottavaisemmin kuin ensimmäiseen. Olihan Lefakin saanut aamupalahampurilaisen alas ja Sepin buranat alkoivat vaikuttaa. Yksi Antti oli tullut peliin lisää, joten tuleva vastustaja SKS tulisi tekemään enemmän maaleja kuin edellinen vastustajamme THK. Siispä viimeistelyn tulisi olla tehokkaampaa kuin ensimmäisessä ottelussa. Toisen pelin alku tuntui huomattavasti tasaisemmalta kuin ensimmäinen peli. Ehkä sika-Taposen kiintiöjäähy edesauttoi alkuerän tasaisuutta. Tuo jäähy tapettin toki, tietysti ja luonnollisesti täysin esimerkillisesti. BFC hallitsi peliä hienokseltaan ja pelasi entistäkin huolellisemmin. Tämän takia ja tästä syystä vastustaja ei sitä kullanarvoista avaus osumaa päässyt tekemään, vaan hampurilaisten pöhöttämä Lefa oli saanut sopivasti omega-3:sta ranteisiin ja kävi liruttamassa BFC:n 1-0 johtoon 8 ja puolen minuutin kohdalla. Lähes toisinto tästä maalista oli Jusan, taas kerran, heittämä läpisyöttö Toffelle, joka ohjasi BFC:n 2-0 erätaukojohtoon. Vastustaja ei erässä tekopaikoille päässyt, joten pahin mahdollinen (2-0) johtoasema oli täysin ansaittu.

Vääntö jatkui kohtuullisen tasaisena toisessakin erässä, kunnes vastustajan päädyssä dumarit vihelsivät vapaalyönnin meille. Krisu antoi nopean avauksen ja Antti Halko laukoi vastustajan-Antin syliin. (toim. huom. eikun hetkinen, vastustajan maalissahan ei ollut enää Anttia vaan joku Mika, joten maalihan siitä tuli) Tilanne 3-1 ja peli oli ohi. Lefa kävi vielä historiallisen ensimmäisen BFC-videon tyylin tekaisemassa pari byyriä ja Jyrikin lirutti maaliviivalta Toffen toilailujen tuloksen maaliin. 7-3 maali oli kuulemma meidän valmentajamme ja muidenkin valmentajien märkä uni eli kentällä Krisu-Jykä-Halko-Stobe-Kauttu. Se ei ollut se uni vaan tämän kentällisen tekemä maali. Klap-klap*4 ja Krisu pääsee sipaisemaan viime kauden malliin Jykän syötöstä pallon lähes tyhjiin. Ai että oli vastustaja pelattu kahville ja kebabkioskille. Lefa kävi koht'silleen jälleen tekemässä maalin kun Markus sen sillai sopivasti syötti. 8-3 tilanteessa nähtiin toteutuma sanonnasta, mitä isot edellä sitä pienet perässä kun kakkoskentällinen kävi toistamassa valmentajan tahmeaa unelmaa. Lopputulos 9-3 Tofin naulaamana Mikon syötöstä. Kiva oli pelin jälkeen antaa itselle, joukkueella, katsomolle, tuomareille ja koko hoblobille aploodit.

Tulkinnat

Kuten alussa sanoin, ei tästä turnauksesta voi muuta kuin jakaa kehuja kaikille. Jokainen täytti tonttinsa hienosti, joten huomiseen alue-divarin avauspeliin on tästä todella kiva jatkaa. Jokunen (täysin turha) pointti turnauksesta täytyy toki mainita eli mitä opimme

  • maalivahdin tärkein fyysinen ominaisuus ei ole pituus
  • kerran sika aina sika
  • vastustajan Antti torjuu meidän Antin vedot

ja loppukaneettina vastustajan kommentit meille 5-2 hävityn ottelun jälkeen "meillä kävi tosi huono tsägä kun heti tuli lohkon kovin joukkue vastaan :-("